Arkisto

Jaksosarja 3 ~ Susanna Aho

Intuition käyttäminen rekrytoinnissa

Susanna Aho 1/5

Järjestyksessä ensin mainitulla termillä on monta nimitystä, niin kuin rakkailla lapsilla monesti on. Itseasiassa parempi voisikin olla sanoa, että termiä käytetään laajasti selittämään mm. perstuntumaa, alitajuntaa, kokemusten tuomia signaaleita kuin puhdasta mutuakin. Parhaimmillaan äärettömän hyvä ohjaaja ja pahimmillaan ladattu ase täysin väärissä käsissä.

Vasta vuonna 1967 aloin tuntea helpotusta pitkän antibioottikurssin seurauksena, mikä on minulle hieman poikkeama, koska minulla ei ollut koskaan ollut tapana käyttää antibiootteja suomenapteekki24.com ja olen allerginen tällaisille lääkkeille. Yleisin kaksinkertaisen keuhkokuumeen syy ihmisillä on loisen nauttiminen. Yleisin ihmisillä tavattu loinen on alkueläin, kuten Echinococcus ja Mycoplasma.

On erittäin tärkeää ymmärtää konteksti, jossa intuitiota käytetään ja mitkä sen mahdolliset vaikutukset ovat. Jos intuitioon perustuen päättää syödä tänään pastan sijaan kalaa, niin seuraukset tuskin ovat katastrofaaliset. Sen sijaan ne saattavat hyvinkin olla sellaiset, jos esimerkiksi rekrytointipäätös tehdään puhtaasti ”kädenpuristusfiiliksen” pohjalta. Silloin kyse ei olekaan enää intuitiosta vaan mutusta, joka pohjautuu arvailun lisäksi usein myös ennakkoajatuksiin ja oletuksiin, joilla lopulta vaan vahvistetaan omia biaseja. Parhaimmillaan intuition takana on käytännön kokemusta, osaamista sekä analyyttista ja objektiivista tiedon käsittelyä. Eli raamit tulevat sieltä, ja intuitio ohjaa osuman maaliin.

Työelämästä -podcastin kolmas jaksosarja käynnistyy näissä merkeissä. Oikeastaan tämä aihe oli katalyytti Susannan päätymiseksi meidän vieraaksi 👌

#rekrytointi #intuitio #perstuntuma #alitajunta #työelämä

Date: 8.12.2020   |   Author: Heidi & Jani

Työelämästä -podcast | #työelämästä #podcast #kohtiparempaa

Intohimo ja motivaatiotekijät

Susanna Aho 2/5

On hyvä, että elämässä on asioita mihin suhtautua intohimoisesti. Silloin nämä asiat ja näiden asioiden parissa tekeminen tuottaa omaan hyvinvointiin valtavasti virtaa ja energiaa. Mut pitääkö työn olla yksi tämmöisistä asioista ainakaan lähtökohtaisesti.

Tuntuu, että nykypäivänä intohimon merkitystä työkontekstissa korostetaan monesti aivan liikaakin. Motivaattoreita kategorisoidaan eri laareihin, niin hyviin ja huonoihin. Tämä luo vastakkainasettelua, mikä lähtökohtaisesti on aina huono asia. Oikeastihan motivaattorit ovat jokaisen yksityisasia eivätkä edes kuulu työnantajalle. Tärkeintä on, että työt suoritetaan hyvin – riippumatta siitä, mikä sitten lopulta motivaattorina toimii: raha, kunnianhimo, intohimo tai mikä tahansa.

Pahimmillaan tämä intohimon miettinen luo painetta työn mielekkyyden miettimiseen ja mittaamiseen. Oleellisin pointti lienee kuitenkin se, että työ itsessään voi tuottaa neutraalia tai positiivista virettä. Jo pelkästään tämä kantaa pitkälle.

Ei intohimo työkontekstissa suinkaan huono asia ole. Joskus pitää vaan tehdä vuosia töitä, jotta asemansa puolesta pääsee todella toteuttamaan intohimoaan työelämässä, ja jotta voi valita, mitä tekee.

#intohimo #motivaatio #motivaatiotekijät #rainbowsandunicorns #työelämä

Date: 15.12.2020   |   Author: Heidi & Jani

Työelämästä -podcast | #työelämästä #podcast #kohtiparempaa

LinkedIn on muuttunut vai onko?

Susanna Aho 3/5

LinkedIn on muuttunut vai onko?

Olen sanonut muutamien vuosien aikana lukemattomia kertoja miten poikkeuksellinen sosiaalinen media LinkedIn on. Vilpittömän avoin ja pyyteettömän avulias, jaettu omia ajatuksia eikä olla mustasukkaisia omasta osaamispääomasta. Luotu postauksia ja oltu kiinnostuneita osallistumaan niistä muodostuviin keskusteluihin. Suurin osa on ollut aidosti omia itsejään, jolloin niitä keskustelunaiheita on tullut laidasta laitaan ja persoona aina näkynyt.

Tämä ihan sama pätenyt täällä tapahtuvaan verkostoitumiseen. Valtavan moni ollut aidosti kiinnostunut siitä uudesta kontaktista ilman mitään yleistämistä tai ennakkoajatuksia/-oletuksia. Se taas on mahdollistanut kaikkea laidasta laitaan, myös kaveruuksia ja ystävyyssuhteita.

Jos tuon verkostoitumisaspektin jättää pois, niin tuntuu et viimeisen vuoden aikana nimenomaan sisällössä ja siihen reagoimisessa on tapahtunut muutoksia. Työelämästä -podcastin tuoreimpaan jaksosarjaan tuli kuin varkain oma jakso linkkarista. Tai ehkä enemmän huoli nimenomaan tästä kokemastamme muutoksesta.

Mutta onko se lopulta muuttunut. Vai ainoastaan kehittynyt siihen suuntaan minne sen halutaan kehittyvän? Ehkä me ei vaan ymmärretä.

#työelämä #linkedin #muutos #uusifacebook

Date: 29.12.2020   |   Author: Heidi & Jani

Työelämästä -podcast | #työelämästä #podcast #kohtiparempaa

Milleniaalit ja sukupolvikäsite yleisesti

Susanna Aho 4/5

Aina silloin tällöin törmää keskusteluihin siitä, miten tulevat sukupolvet muuttavat työelämän. Totta tässä ehdottomasti on se, että tulevien sukupolvien aikana työelämä ja arvot yleisesti ovat muuttuneet/muuttumassa. Mutta muutos sen sijaan on jo käynnissä ja muutos on muutenkin jatkuvaa.

Ongelmalliseksi näiden asioiden tulkkaamisessa tekee sen kun tämmöisellä makrotason asialla aletaan määrittelemään tai luomaan yleistyksiä yksilötasolla. Käytetään sukupolvea esimerkiksi automaattisena määrittelevänä tekijänä tai oikotienä. Tai vastaavasti esimerkiksi tekosyynä jonkun asian epäonnistumiseen tai tekemättä jättämiseen. Pahimmillaan sillä luodaan eriarvoa ja vastakkainasettelua, mikä ei koskaan ole hyväksi missään.

Muutoksia eivät tee yksittäiset sukupolvet tai muutoskykyä, -halukkuutta tai onnistumisia ei määrittele absoluuttinen synnyin vuosi. Sen sijaan kyseessä on monen asian summa, johon vaikuttaa mm. kasvatus, mahdollisuudet, omat edellytykset sekä luonteenpiirteet.

Ennen kaikkea muutokset ja onnistumiset vaativat rohkeita edelläkävijöitä jotka uskaltavat tehdä asioita toisin. Ihmisiä, jotka uskaltavat ajatella avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Parhaimmillaan nämä edelläkävijät, asioista samaan tapaan ajattelevat sekä saman arvomaailman omaavat, tukevat toisiaan ja ajavat muutosta yhdessä. Iästä tai mistään muustakaan irrelevantista tekijästä riippumatta.

#työelämä #milleniaalit #millenniaalit #sukupolvi #yleistäminen

Date: 5.1.2021   |   Author: Heidi & Jani

Työelämästä -podcast | #työelämästä #podcast #kohtiparempaa

Rekrytoinnin isoimmat kompastuskivet

Susanna Aho 5/5

Työelämästä -podcastin kolmannen kauden viimeisessä jaksossa pyöritään rekrytoinnin ja siihen liittyvien kompastuskivien ympärillä. Oikeastaan alkuperäinen ajatus oli käsitellä asioita pintapuolisesti ja tuoda näkemyksiä enemmän mm. työnhakijan näkökulmasta. Mutta kuten monilla hyvillä keskusteluilla on tapana, lähdettiin vähän rönsyilemään aiheen ympäriltä ja päädyttiin myös syvempään päätyyn.

Voisiko rekrytointia alkaa ajatella yrityksen strategiaa tukevana, pitkäjänteisenä toimintana, pystytäänkö rekrytoinnilla ratkomaan organisaation hallinnollisia ongelmia, käytetäänkö rekrytoijien kompetenssia oikein vai sammutetaanko vain tulipaloja. Toimitaanko laajavaltaisesti ja proaktiivisesti, vai törmätäänkö samoihin kompastuskiviin kuin aina aiemmin.

Muutamia vinkkejä tarjolla myös haastattelutilanteihin molemmin puolin, esimerkiksi miksi ei pitäisi kysyä heikkouksista.

#työelämä #rekrytointi #muutokset #kompastuskivet

Date: 12.1.2020   |   Author: Heidi & Jani

Työelämästä -podcast | #työelämästä #podcast #kohtiparempaa

Behind the Scenes

Susanna Aho

Työelämästä -podcastin kolmas jaksosarja 📣

Kolmas jatkosarja saatiin päätökseen viikko sitten ja kaikki 5 jaksoa on nyt julkaistu. Tämän jaksosarjan aikana ehdittiin keskustelemaan rekrytoinnista, intohimoista, motivaatiotekijöistä, intuitiosta sekä milleniaaleista ja sukupolvikäsitteestä yleisestikin. Yhden jaksosarjan verran eksyttiin keskustelemaan LinkedInissä tapahtuneesta käyttäytymisen ja sisällön muutoksesta.

Iso kiitos meidän vieraalle näistä hyvistä ja hienosti rönsyilleistä keskusteluista Susanna! 😂🙏🔥 Mikäli kuulijat ovat saaneet jotain myös mukaansa, niin tämä formaatti täyttää täysin tarkoituksensa!

Jaksosarjan lopuksi hyvä muistutus siitä, että vaikka tätä tehdään ihan tosissaan ja tärkeillä tarkoitusperillä niin se ei meinaa sitä ettei hauskaa voisi pitää. Itseasiassa hyvin monessa asiassa oikeanlainen huumori ja pilke silmäkulmassa takaa vaan paremman lopputuloksen 🔥

 #työelämä #behindthescenes #kulissientakana

Date: 19.1.2020   |   Author: Heidi & Jani

Työelämästä -podcast | #työelämästä #podcast #kohtiparempaa

Trailer

Susanna Aho

Työelämästä -podcastin kolmas jaksosarja pyörii pitkälle sellaisten työelämään liittyvien aiheiden ympärillä, mistä meidän vieras on tullut varmasti monelle tutuksi. Studioissa meillä Heidin kanssa on Susanna Aho ja keskustellaan yleisesti niin rekrytoinnista, intohimoista, motivaatiotekijöistä kuin intuitiostakin. Yhden jakson verran eksyttiin juttelemaan myös LinkedInissä tapahtuneesta käyttäytymisen ja sisällön muutoksesta.

Tällä kertaa jaksoja on yhteensä viisi, joiden pääteemat on listattu tähän alle. Jokaisesta jaksosta on tulossa myös oma postaus, jossa käsitellään tarkemmin kyseistä aihealuetta.

1/5 Intuition käyttäminen rekrytoinnissa
2/5 Intohimo ja motivaatiotekijät
3/5 LinkedIn on muuttunut vai onko?
4/5 Millenniaalit ja sukupolvikäsite yleisesti
5/5 Rekrytoinnin isoimmat kompastuskivet

Date: 1.12.2020   |   Author: Heidi & Jani

Työelämästä -podcast | #työelämästä #podcast #kohtiparempaa

Jaksosarja 2 ~ Heidi Pitula

Onnistumiset vs Epäonnistumiset

Heidi Pitula 1/7

Epäonnistumisien kautta onnistumisiin

Välillä tuntuu, että epäonnistumisia ja onnistumisia käsitellään liian absoluuttisina kokonaisuuksina. Tai mietitään niitä liikaa nykyhetken mukaan.

Ihminen muuttuu käytännössä kokemuksien kautta. Harva ihminen on täysin sama kuin mitä oli viisi vuotta sitten, ja vastaavasti taas 5 vuoden päästä on sen edestä kokemuksia enemmän nykyhetkeen nähden. Tämän takia on monesti oleellista peilata sitä fiilistä nykyhetkeen, mutta ymmärtää historia.

On asioita mitkä ovat tuntuneet aiemmin oikeilta päätöksiltä, mutta nyt haluaa muutoksen. Se aiempi päätös ja valittu polku ei ole epäonnistumista jos se on tuntunut oikealta päätökseltä aikoinaan. Kääntäen voisi sanoa, että on onnistumista uskaltaa tehdä muutoksia elämässä mitkä kasvattaa hyvinvointia. Ylipäätään epäonnistumisia tarvitaan monesti myös siihen, että onnistutaan.

On myös äärimmäisen tärkeä ymmärtää ettei tässä pelata mitään peliä missä lopulta palkitaan. Se palkinto on matka itsessään. Sen matkan pitää sisältää myös kuoppia, jotta ne huippukohdatkin tuntuvat huipuilta.

Date: 6.9.2020   |   Author: Tomi & Jani

Työelämästä -podcast | #työelämästä #podcast #kohtiparempaa

Oikotiet

Heidi Pitula 2/7

Tämä on sellainen asia mikä tulee vastaan nykypäivänä monissakin eri asiayhteyksissä. Ja onhan se luonnollista – herätteitä tulee joka puolelta. Saa informaatiota, ideoita ja ajatuksia jatkuvasti, ja niitä helposti peilaa omaan elämään ja tekemiseen. Ja kun tähän lisätään länsimaiselle kulttuurille tunnusomaiset kilpailuhalu, suorittaminen ja omanlainen vallanhalu, sekä koko kakun kruunaava sosiaalinen media, eli näkymisen ja huomion huumaava vaikutus.

Käytännössä oikotiet negatiivisena asiana näkyvät silloin kun halutaan pisteestä A pisteeseen B mahdollisimman nopeasti, mutta ei olla valmiita odottamaan ja näkemään vaivaa sen eteen. Tai sitten sitä kokonaisuutta ei vaan ymmärretä. Se oma esikuva on päässyt siihen pisteeseen ajan kanssa ja hänen kulkemastaan matkasta nähdään ainoastaan se nykyinen piste. Halutaan ehkä toimia vastaavasti, mutta ei ymmärretä, että tavoitteiden saavuttaminen ja tiettyyn pisteeseen pääseminen on todennäköisesti vaatinut järjettömän määrän halua, keskittymistä, rutiineja, priorisointia ja paljon tylsää puurtamista niiden kulissien takana – siis sen kuuluisan substanssin keräämistä ajan kanssa.

Nykypäivän henkilöbrändien aikakaudella kannattaa yleisesti miettiä, millaista mielikuvaa itsestään muille luo. Ja ennen kaikkea sitä, vastaako se mielikuva oikeasti todellisuutta. Monellakin tapaa tämä on analoginen työnantajamielikuvan kanssa. Kun tehdään asioita oikein ja keskitytään oleelliseen, se mielikuva syntyy konkretian, ei puheiden perusteella.

On hyvä muistaa, että minnekään ei varsinaisesti ole mikään kiire, ylipäätään ani harvaan asiaan on oikeaa oikotietä, eikä elämän pitäisi olla mikään iso kukkulankuningas -kilpailu.

Date: 13.9.2020   |   Author: Tomi & Jani

Työelämästä -podcast | #työelämästä #podcast #kohtiparempaa

Rohkeutta rekrytointiin

Heidi Pitula 3/7

Tasa-arvo, tasapäistäminen ja yleistäminen

Tasa-arvon pitäisi olla itseisarvo ihan kaikessa. Käytännössä se meinaa tasapuolisia ja reiluja lähtökohtia sekä kriteereitä mistään irrelevanteista seikoista riippumatta. Tästä puhutaan yleisesti paljon ja hyvä niin. Epäkohtien tuominen keskusteluun on aina askel oikeaan suuntaan.

Välillä kuitenkin tuntuu, että tasa-arvokeskustelun siivellä mennään myös hieman väärään suuntaan. Silloin on tasapuolisuuden sijaan kyse tasapäistämisestä, mikä on taas monellakin tapaa huono asia. Pahimmillaan tasapäistämisellä vesitetään yksilöiden saavutuksia ja aliarvostetaan parhaiten suoriutuvaa joukkoa, samalla kun jakauman toista häntää nostetaan tarpeettomasti ylöspäin. Tasapäistämisen nouseminen esiin tasa-arvokeskustelussa liittyneekin usein oikoteihin. Halutaan tai vaaditaan jotain sellaista mihin aidosti tasapuolisista lähtökohdista ei (vielä) olisi mahdollisuutta.

Toinen, ja oikeastaan helposti tasapäistämiseen johtava, lieveilmiö on yleistäminen. Yleistäminen on liiankin helppoa varsinkin kun kyse on itselle vieraista asioista. Yleistämisellä on äärimmäisen helppo laittaa asioita sellaisiin koreihin mihin ne eivät kuulu tai esimerkiksi juuri tasapäistää kaikki joko äärilaitojen tai keskiarvon mukaan. Yksi yleistämiseen liittyvä yleinen esimerkki on millenniaalit, tai sukupolvet ylipäätään. Absoluuttisen synnyinvuoden sijaan paljon loogisempaa olisi puhua henkisestä ja sosiaalisesta sukupolvikäsitteestä . Eri ihmiset voivat olla hyvinkin samanlaisissa elämäntilanteissa ja jakaa samanlaisen arvomaailman iästä riippumatta.

Pahimmillaan hyvät tarkoitusperät johtavat huonoihin lopputuloksiin, jos toimintatavat ovat väärät. Tasa-arvonkeskustelun siivellä tapahtuvalla tasapäistämisellä ja yleistämisellä luodaankin helposti eriarvoa.

tasaarvo tasapuolisuus tasapäistäminen yleistäminen

Date: 27.9.2020   |   Author: Tomi & Jani

Tasa-arvo, tasapäistäminen ja kiintiöt

Heidi Pitula 4/7

Viikon takaisessa Työelämästä -podcastissä käsiteltiin tasa-arvoa, tasapäistämistä ja yleistämistä. Tämän viikon jaksossa summataan käsitellyt asiat yhteen ja tuodaan mukaan vielä muutamia näkökulmia aiheen ympäriltä.

Yksi aihealue on yksityisomisteisten yhtiöiden omistajien päätäntävalta sekä velvollisuus. Monella tapaa omistajien omat tahtotilat, valinnat ja tarkoitusperät peilautuvat lopulta myös yrityksen arkeen. Se tulee näkymään tavalla tai toisella niin pienissä kuin isoissakin asiayhteyksissä, yleisesti kulttuurissa sekä ylipäätään yrityksestä vallitsevassa ja sieltä välittyvässä arvomaailmassa. Konkreettisesti tämän voisi summata niin, että esimerkiksi kulttuurilliset muutokset vaativat aina tuen ylhäältä päin. Ihan ylimpänä tässä ketjussa istuvat omistajat jotka antavat mandaatit ja ohjauksen siitä miten heidän tahtoaan lopulta toteutetaan.

Käytännössä taas omistajat saavat olla juuri niin tyhmiä (tai viisaita) kuin haluavat. Heidän tehtävä on huolehtia siitä, että valitsevat hallitukseen sellaiset henkilöt jotka toteuttavat heidän tahtoaan annettujen raamien puitteissa. Vastaavasti taas hallituksen tehtävänä on huolehtia siitä, että operatiivinen johto toimii ja työskentelee kohti tavoitteita heidän ohjeistuksen mukaan niiden pelisääntöjen piirissä mitkä on luotu.

Miten tämä liittyy mm. tasa-arvoon, tasapäistämiseen, oikoteihin ja kiintiöihin. Katso tai kuuntele uusin jakso.

Date: 6.10.2020   |   Author: Tomi & Jani

Työelämästä -podcast | #työelämästä #podcast #kohtiparempaa

Johtaminen, valta-asetelmat, tittelit ja hierarkiat

Heidi Pitula 5/7

Näiden termien ympärillä käydään paljon keskustelua ja hyvä niin. Todella moni työympäristöön liittyvä asia, niin hyvässä kuin pahassa, korreloi lopulta tavalla tai toisella johtamiseen.

Siihen, miksi johtavassa asemassa olevat eivät ole hyviä johtajia, on lähtökohtaisesti lukemattomia syitä. Yksi iso ongelma on se, että meillä on yksinkertaisesti liikaa vääriä ihmisiä esimiestehtävissä. Tähän taas löytyy useita selittäviä tekijöitä alkaen oman yrityksen kasvattamisesta ehkä siihen suurimpaan syylliseen, eli perinteiseen urapolkuun. Esimies- tai johtamisvastuuta on aina käsitelty liikaa palkitsemiskeinona, ja usein ainoana mahdollisuutena edetä urallaan.

Esimiestehtäviin nostettaessa pitäisi aina ymmärtää henkilön motivaatiotekijöitä ja johtamisosaamista, sekä mahdollistaa riittävä koulutus ja tukea henkilön oppimista. On myös äärimmäisen tärkeä ymmärtää, että kaikista ei tule hyviä johtajia edes kouluttamalla. Hyvän johtamisen edellytykset pohjautuvat vahvasti nimittäin myös persoonallisuustekijöihin. Haluaako vain olla esimiesasemassa vai näkeekö siinä myös oikeasti sen vastuun ja velvollisuuden. Eikä pelkästään ylöspäin vaan oleellisesti myös johdettavilleen.

Hyvä johtaja loistaa kun tiimi loistaa. Käytännössä se meinaa sitä, että hyvä johtaja on aidosti kiinnostunut johdettavien hyvinvoinnista, edellytyksistä ja mahdollisuuksista. Heillä on aito halu luoda kaiken pohjalla toimivan luottamuksen ja avoimuuden ilmapiirin. Hyvän johtajan ei tarvitse, eikä pidä olla yrityksen substanssin tai johdettavan osa-alueen paras osaaja. Hyvän johtamisen ja hyvän johtajan yksi tärkeimpiä piirteitä on tunnistaa missä ollaan hyviä ja mihin tarvitaan apua. Oleellista on myös ymmärtää, että johdettavien pitää mahdollistaa ja tukea johtamista.

Ajoittain tuntuu, että itseohjautuvuus- ja hierarkiakeskusteluissa pompataan veneen toiselta laidalta suoraan toiselle laidalle. Unohdetaan, että se balanssi löytyy jostain keskeltä. Avoimuuden, vapauden ja itseohjautuvuuden lisääminen ei poista johtamisen tärkeyttä. Itseasiassa monellakin tavoin se mahdollistava ja tukeva johtaminen on entistäkin tärkeämmässä roolissa. Ihan samaan tapaan titteleiden ja hierarkian ei tarvitse merkitä valta-asemaa, valtapeliä, mikromanageerausta tai muuta pönötystä. Mutta siihen liittyy oleellisesti esimerkiksi vastuut ja velvoitteet, niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Se on äärimmäisen tärkeää nimenomaan tuon mahdollistamisen, tuen ja turvankin kannalta.

Date: 13.10.2020   |   Author: Tomi & Jani

Työelämästä -podcast | #työelämästä #podcast #kohtiparempaa

Tittelit: Kapteenit ilman miehistöä

Heidi Pitula 6/7

Tittelit ja hierarkiat eivät enää merkitse valta-asemaa, vaan kertovat vastuista ja velvoitteista, sisäisesti ja ulkoisesti. Tittelit kertovat siis monessa tapauksessa henkilön ensisijaisesta roolista, funktiosta ja/tai päämääräisestä toimenkuvasta. Houkutus erilaisten “hohdokkainen” titteleiden käyttämiseen tilanteessa, missä mikään ei sitä varsinaisesti estä, voi helposti olla isokin. Tämä on monella tapaa varsin luonnollista, ymmärrettävää ja inhimillistäkin.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että sen lisäksi että tittelillä kerrotaan vastuista ja velvoitteista, aidoissa tilanteissa niihin liittyy oikeasti myös ne vastuut ja velvoitteet. Niin omistajien, työntekijöiden kuin mahdollisesti eri sidosryhmien suuntiin. Se on siis paljon muuta kun kirjain- tai sanayhdistelmä käyntikortissa.

Titteleillä synnytetään mielikuvaa, ja mielikuvat ovat taas oleellinen komponentti luomaan ja herättämään pohjaa luottamukselle. Mikäli nämä synnytettävät mielikuvat eivät lopulta vastaa todellisuutta niin luottamuksen sijaan ne herättävätkin helposti kysymyksiä. Sekä motiiveista, tarkoitusperistä, ymmärryksestä, että mahdollisesti myös vastapuolen omasta uskosta omaan tekemiseensä. Tavallaan tilanne kääntyykin täysin päälaelleen.

Titteleihin, kuten moneen muuhunkin asiaan, sopii nämä samat viisaudet. Kun on lähtökohtaisesti avoin ja rehellinen sekä luottaa omaan osaamiseensa ja tekemiseensä, niin ei tarvitse rakentaa mitään ylimääräistä kuorrutusta ympärille. Silloin kaikki mielikuvatkin perustuvat alusta saakka todellisuuteen.

Date: 20.10.2020   |   Author: Tomi & Jani

Empatia, uupumus, suorittaminen ja tehokkuus

Heidi Pitula 7/7

Työelämästä -podcastin toisen kauden viimeinen jakso käsittelee edellä mainittuja aiheita. Mietin pitkään, että saanko kirjoitettua tästä yksittäistä postausta joka kattaisi koko viisitoistaminuuttisen. Lopulta totesin, että se on täysin mahdoton tehtävä ainakin 1250 merkkiin puristettavaksi. Näinpä ollen listaan tähän asioita mitä jaksossa käsitellään.

Kerron jaksossa myös omasta ajankäytöstäni, mistä saan tasaiseen tahtiin kysymyksiä. Yleensä ne liittyvät aikataulujeni ja tekemisieni organisoimiseen koska olen monessa mukana. Varsinkin kun kerron, että herään arkisin ilman kelloa, vedän rauhassa kuntopiirin, koiralenkin ja aamukahvin ennen päivän askareita. Out-of-office on lähtökohtaisesti 8-10 välillä ja perjantai-iltapäivät ovat pyhitetty jääkiekolle.

Lopulta kyse on vaan priorisoinnista, järjestelmällisyydestä ja tehokkuudesta. Vaikka itselläkin on useita työkuvia, rooleja ja tehtäviä niin sen kaiken ei pidä olla musertavaa. Priorisoin tehtäviä seuraavan 2-4 päivän osalta. Mihin pitää pureutua, mitä pitää saada valmiiksi ja (tärkeimpänä) mitä ei tässä kohtaa tehdä. Silloin ne kaikki lukuisat tehtävät eivät myöskään paina kiireen tuntuna hartioilla samanarvoisina. Tämän mukaan määrittelen sitten kalenterin ja paikallaolon eri rooleissa. Tällä tavalla minulla on myös tarvittavasti vapaa-aikaa, sekä aikaa yleisesti myös ex-tempore asioille 🔥

Oma hyvinvointi on kuitenkin kaiken avain. Oikeastaan kaikki lähtee sen ehdoilla ja sillein olen myös ehdottomasti tehokkaimmillani.

Jaksossa käsitellään seuraavia aiheita
– Empatiaa korostetaan nykyään todella monessa asiassa. Tehdäänkö sitä myös välillä liikaakin?
– Johtamisen näkökulmasta empaattisuus on tärkeä asia, mutta vain yksi palainen kokonaisuudesta.
– Empaattisuus ja vertaistuki. Pitäisi ymmärtää se, että uupumus ei ole mikään absoluuttinen merkki hyvästä työntekijästä.
– Jos mietitään uupumuskokemuksia niin on eri asia antaa vertaistukea kun olla oikeasti osa ratkaisua. Eli on ratkaisut ja keinot ehkäisyyn.
– Antaako sosiaalisessa mediassa saatu tuki ja tykkäykset tavallaan ”false positive” mandaattia myös ehkäisyyn ja estämiseen sen vertaistuen/empatian lisäksi?
– Sosiaalisen median negatiivinen voima on helposti se, että ne tykkäykset ja kommentit saattavat antaa valheellista validointia.
– Jos ihminen ajautuu burnouttiin niin itsekontrolli on jollain tavalla pettänyt. Se on iso steppi ensinnäkin parantua ja paranemisen kautta siihen, että voidaan antaa vertaistukea.
– Riippumatta omistusmuodosta yritykseen, jatkuvat 14 tunnin työpäivät eivät ole terveellisiä kenellekään.
– Suorittaminen ja tehokkuus ovat kaksi täysin eri asiaa. Tehokkuus on oleellisten asioiden tekemistä tehokkaasti. Käytännössä priorisointia mihin kuuluu vahvasti omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta.
– Priorisointi ei ole to-do listojen organisointia vaan osaamista sanoa ei asioille mitä ei tarvitse tehdä nyt.

Date: 6.10.2020   |   Author: Tomi & Jani

Työelämästä -podcast | #työelämästä #podcast #kohtiparempaa

Behind the Scenes

Heidi Pitula

Toinen jaksosarja on saatu päätökseen ja kaikki seitsemän jaksoa ovat nyt ulkona. Tässä jaksosarjassa ei ollut varsinaisesti mitään yhtä kantavaa teemaa vaan siinä käsiteltiin useita eri aihealueita, osittain vaietuista ja vaikeistakin näkökulmista. Aikanaan kun oltiin saatu toisen jaksosarjan nauhoitukset purkkiin mietittiin, että millaisessa kokossa sitä lopulta ollaan. Kaiken kaikkiaan kuitenkin meidän saama palaute on ollut erittäin positiivista ja todella kannustavaa. Useamman kerran on kuultu myös, että näistä jaksoista on saanut jotain ajateltavaa. Se onkin oikeastaan parhain mahdollinen palaute 🙏

Olen useampaan kertaan todennut, että tätä podcastia ei tehtäisi jos sen ei nähtäisi täyttävän jotain tarkoitusta. Ei pelkkää lätinää lätinän takia vaan asioita ja näkökulmia opeista sekä kokemuksista, mistä kuuntelijat voi saada jotain ajatuksia mukaansa. Se on ollut meidän kantava voima alusta asti.

Uusimman jaksosarjan nauhoitukset tehtiin viime lauantaina ja jaksot starttaavat parin, kolmen viikon sisällä. Tiedossa on myös muutoksia joista tarkemmin lisää lähiaikoina.

Ja vaikka tätä tehdään ihan tosissaan ja tärkeillä tarkoitusperillä niin se ei meinaa sitä ettei hauskaa voisi pitää. Itseasiassa hyvin monessa asiassa oikeanlainen huumori ja pilke silmäkulmassa takaa vaan paremman lopputuloksen 🔥

Date: 13.10.2020   |   Author: Tomi & Jani

Työelämästä -podcast | #työelämästä #podcast #kohtiparempaa

Trailer

Heidi Pitula

Työelämästä -podcastin toinen jaksosarja pyörii erilaisten työelämän vaiettujen aiheiden ympärillä. Vieraana meillä on Heidi Pitula jonka kanssa nostetaan keskusteluun sellaisia asioita mistä on ylipäätään ehkä vaikea puhua ja joita on mahdoton avata kokonaisuudessaan esimerkiksi tekstipostauksessa. Jokaisen jakson omaan kuvaukseen tulee tarkemmat tiedot, mutta pääosin jaksot koostuvat seuraavista aiheista

Meidän tarkoitusperät ovat hyvät. Emme halua suolata ketään, tai tehdä absoluuttisia johtopäätöksiä. Enemmänkin nostaa näitä aiheita esille niin, että niistä voisi saada ajattelemisen aihetta.

1/7 Onnistumiset vs Epäonnistumiset
2/7 Oikotiet
3/7 Tasa-arvo, tasapäistäminen ja yleistäminen
4/7 Tasa-arvo, tasapäistäminen ja kiintiöt
5/7 Johtaminen, valta-asetelmat, tittelit ja hierarkiat
6/7 Tittelit: Kapteenit ilman miehistöä
7/7 Empatia, uupumus, suorittaminen ja tehokkuus.

Date: 20.10.2020   |   Author: Tomi & Jani

Jaksosarja 1 ~ Nina Moilanen

Kokonaishyvinvointi

Nina Moilanen 1/6

Ei työhyvinvointi vaan kokonaishyvinvointi

Työelämästä -podcastin ensimmäisen jakson kantava teema on kokonaishyvinvointi. Haluamme tarkoituksella rikkoa työhyvinvoinnin käsitettä ja puhua kokonaishyvinvoinnista, johon työelämä vaikuttaa isosti.

Kokonaishyvinvointia voisi kuvitella esimerkiksi pallona jota elämän eri osa-alueet täyttävät. Se miten paljon ilmaa eri osa-alueilta tarvitaan on jokaiselle yksilöllistä. Pallo on sitä täydempi mitä enemmän eri alueet sitä hyvinvointia tuottavat. Vastaavasti taas jos joku iso ja tärkeä alue ei tuota sitä, niin sen näkyy väistämättä myös pallon muodossa.

Jaksossa käsitellään mm. seuraavia teemoja:
– Miksi työn merkitys jokaisen hyvinvointiin on niin iso. Suurimmalla osalla meistä, työt vie niin ison osan päivästä, että sen merkitys kokonaishyvinvointiin on valtava. Tämän takia on myös oleellista, että uskaltaa tehdä muutoksia mikäli työ ei tuota hyvinvointia.
– Hyvinvoinnin merkitys on jo kasvattanut rooliaan merkittävästi modernissa työelämässä ja korostuu entuudestaan tulevaisuudessa.
– “One size does not fit all”. On myös tärkeä ymmärtää, että samat reseptit ja samat tavat eivät toimi kaikille. Jokaisen tulisi löytää ne omat hyvinvoinnin kulmakivet ja elementit, mistä se paras mahdollinen kombinaatio muodostuu.

Date: 19.7.2020   |   Author: Tomi & Jani

Työelämästä -podcast | #työelämästä #podcast #kohtiparempaa

Oikeanlaista sparrausta

Nina Moilanen 2/6

Oikeanlaista sparrausta oikealla tasolla

Toisessa jaksossa lähdetään syventymään kokonaishyvinvoinnista työn rooliin. Kuinka esimerkiksi työnhakemisessa voi kiinnittää huomiota siihen, että tuleva työpaikka tuottaa hyvinvointia. Tähän liittyy periaatteellisella tasolla vahvasti myös se, että työhaastattelu terminä tulisi muuttaa. Kyse on loppupeleissä molemminpuolisen sopivuuden löytymisestä, eli kaksisuuntaisesta keskustelusta. Miten nämä kaksi osapuolta sopivat yhteen.

Yksi oleellinen tekijä omassa hyvinvoinnissa, ja ylipäätään itselle tärkeissä aiheissa on se, että asioista pitää pystyä keskustelemaan oikealla tasolla. Käytännössä tämä meinaa sitä, että aiheesta pitää puhua sellaisen ihmisen kanssa jolla on asiasta omaa kokemusta tai asiantuntemusta. Silloin se keskustelu oikeasti pureutuu tarpeeksi syvälle ja antaa vastinpintaa omille ajatuksille.

Mikäli tämmöinen keskustelukumppani puuttuu, niin se vilpitön tuki ”väärällä” tasolla saattaa turhauttaa tai tuntua jopa negatiiviselta. Kokea itsensä väärinymmärretyksi tai vähätellyksi.

Perheet ja läheiset ovat yleisesti tärkeä voimavara kaikkeen. Vähättelemättä yhtään heidän tuen merkitystään, läheiset eivät kuitenkaan aina ole parhaita mahdollisia keskustelukumppaneita itselle tärkeisiin asioihin ja valintoihin. Etenkin jos heillä ei ole sitä omakohtaista kokemusta tai asiaan liittyvää osaamista. Näkökanta voi, hyvin luonnollisestikin, sumentua, eli katsotaan sitä tilannetta liikaa omasta näkökulmasta ja vaikutuksesta itseen.

Hyvä ja ymmärtävä keskustelukumppani on kullan arvoinen. Sillä voi olla iso merkitys siihen miten seuraava matka omassa elämässä alkaa.

Date: 26.7.2020   |   Author: Tomi & Jani

Työelämästä -podcast | #työelämästä #podcast #kohtiparempaa

Rohkeutta rekrytointiin

Nina Moilanen 3/6

Mitäs jos rekrytoinnissa käytettäisiin enemmän rohkeutta

Kolmannessa jaksossa keskitytään vahvasti työhaastatteluun tilanteena. Oikeastaan koko työhaastattelu termin voisi muuttaa, kuten ollaan aiemmin jo todettu. Kyse on loppupeleissä molemminpuolisen sopivuuden löytymisestä. Eli molemminpuolista keskustelua siitä, miten nämä kaksi osapuolta sopivat yhteen.

Tästä päästään myös siihen, että keskustelutilanteenkin pitäisi lähtökohtaisesti olla mahdollisimman rento, ja hakijalle sopiva. Se ei välttämättä ole yrityksen omat tilat, eikä useamman ihmisen toimesta. Saisiko keskustelusta enemmän irti jos se tehtäisiin neutraalilla maaperällä.

Miten osataan tehdä oikeat valinnat ja mistä näkökulmasta. Miten haastatteluissa voitaisiin kaivaa esille motivaatiot ja taustalla olevat vaikuttimet oikeilla kysymyksillä. Uskalletaanko murtaa perinteisiä kaavoja niin haastattelussa kuin valinnoissa. Mitäs jos sen 3-5 vuoden kokemuksen sijaan korostetaankin motivaatiota ja intohimoa. Uskalletaan tehdä päätöksiä rohkeasti intuitiolla.

Lopuksi yksi hyvin tärkeä pointti itse hakuun. Uskalletaanko lopettaa heti kun sopiva ihminen on löytynyt, vaan tehdäänkö siitäkin kilpailu missä haetaan yksisarvista. Luodaanko tällä pohjaa luottamukselle.

Date: 2.8.2020   |   Author: Tomi & Jani

Työelämästä -podcast | #työelämästä #podcast #kohtiparempaa

Ninan tarina

Nina Moilanen 4/6

Neljännessä jaksossa päästään kuulemaan Ninan tarina. Minkä asioiden kanssa hän kipuili syksyllä 2019 ja miten vyyhti lopulta purkautui. Ninan tarinan kautta päästään tutkailemaan tarkemmin niin lähtökohtia työpaikan valinnasta aina rohkeuteen ja uskallukseen tehdä päätöksiä. Minkälainen merkitys oikealla sparrauksella on, ja miten omaan fiilikseen ja intuitioon luottaminen on tärkeää. Voiko järkeä ja tunteita käyttää päätöksenteossa yhdessä.

Jaksossa käsitellään seuraavia asioita:
– Työpaikan valinnassa, järki vai tunteet. Mikä on järkivalinta ylipäätään?
– Miten pitää uskaltaa tehdä päätöksiä oman fiiliksen mukaan. Se kertoo myös hyvällä tavalla rohkeudesta.
– Kokemuksien avulla vasta monin paikoin pystyy kertomaan millainen työympäristö ja työtehtävät ovat juuri itselle sopivat.
– Unelmaduuni ei ole mitään samppanjaa ja vaahtokarkkeja, vaan käytännössä sitä et tuottaa hyvinvointiin plussaa.
– Uskalletaanko tehdä päätöksiä intuition pohjalta ja miten se toimii. Miten järki antaa päätöksien pohjalle pelikentän.
– On oikeasti ok tavoitella itselle sopivaa työkulttuuria, työtehtäviä ja työpaikkaa. Nämä vaikuttaa valtavasti hyvinvointiin.
– Muista sparrailla ajatuksista ihmisten kanssa, jotka ymmärtävät sinun näkökulmaa ja ovat mahdollisesti olleet tilanteessa aiemmin.
– Lähipiiri antaa tukea, mutta sen kanssa ei välttämättä pysty käsittelemään aiheita sillä tasolla kuin itselle olisi tärkeää.
– Kuuntele omaa intuitiota ja luota siihen. Älä käytä järkeä väheksymään oman intuition merkitystä.

Date: 9.8.2020   |   Author: Tomi & Jani

Työelämästä -podcast | #työelämästä #podcast #kohtiparempaa

Kehityskeskustelut

Nina Moilanen 5/6

Perinteisten kaavojen ja rutiinien muuttaminen vaatii aina uskallusta, oikeaa halua ja sitoutumista. Tämä pitää paikkansa niin yksilötasolla kuin isommassa kuvassa esimerkiksi yleisesti työelämässä. Nykypäivän tietotyöläisten elämästä löytyy todella paljon vanhoja, juurtuneita tapoja, mille ei nykypäivänä oikein järjellisiä perusteita löydy.

Yksi näistä aiheista on kehityskeskustelut. Siihen löytyy yleensä selkeät ja kattavat standardit; mitä kehityskeskusteluun ei kuulu (ei vaikka se punainen elefantti seisoo siinä keskustelijoiden välissä), ja mitä sinne taas kuuluu (vaikka väkisellä kirjattuna mitä tutkitaan taas vuoden päästä).

Mitäpäs jos kehityskeskustelut olisivat enemmän yksilöllisiä, niin sisällöltään kuin aikataulultaan. Pidettäisiin ne täysin avoimina molemminpuolisina keskusteluina, sulkematta mitään pois. Oikeaa, rehellistä vuorovaikutusta. Samaan aikaan tukien kulttuuria, jossa asioita saa nostaa esille silloin kun siltä tuntuu, eikä anneta sen kiven hiertää kengässä jalkaa rikki.

Date: 16.8.2020   |   Author: Tomi & Jani

Työelämästä -podcast | #työelämästä #podcast #kohtiparempaa

Vinkit linkkarissa verkostoitumiseen

Nina Moilanen 6/6

Vinkit linkkarissa (LinkedIn) verkostoitumiseen ja avoimen ilmapiirin hyödyntämiseen

Jani: “Olen sanonut viimeisen kolmen vuoden aikana lukemattomia kertoja miten poikkeuksellinen sosiaalinen media tämä on. Kaikella tapaa hyvin epäsuomalainen, lähtien vilpittömästä avoimuudesta ja pyyteettömästä avuliaisuudesta. Jaetaan omia ajatuksia eikä olla mustasukkaisia siitä omasta osaamispääomasta. Ollaan kiinnostuneita osallistumaan muodostuviin keskusteluihin. Todella iso osa on aidosti omia itsejään, jolloin niitä keskustelunaiheita tulee laidasta laitaan ja se persoona näkyy. Tämä luo vahvasti sellaista samanhenkisyyttä, mikä näkyy siinä, että asioista voi keskustella ”oikealla” tasolla itselleen tärkeistä aiheista.

Ihan sama on pätenyt täällä tapahtuvaan verkostoitumiseen. Valtavan moni on ollut aidosti kiinnostunut siitä uudesta kontaktista ilman mitään ketunhäntiä. Se taas on mahdollistanut kaikkea laidasta laitaan; tutustuttanut mahtaviin tyyppeihin, tuonut töitä, työntekijöitä, yhteistyökumppaneita ja aitoja ystävyyssuhteita.

Tärkeimpänä vinkkinä voi siis nostaa tuon avoimuuden. Tutustutaan ihmisiin ihmisinä ilman mitään ennakkoajatuksia ja -oletuksia. Koskaan ei tiedä mihin se johtaa juuri nyt tai joskus myöhemmin. Se on monellakin tapaa tulevien siltojen rakentamista.”

Date: 23.8.2020   |   Author: Tomi & Jani

Työelämästä -podcast | #työelämästä #podcast #kohtiparempaa

Behind the Scenes

Nina Moilanen

Ensimmäinen jaksosarja, ensimmäisen vieraan kanssa (Nina Moilanen) saatiin pakettiin viikko sitten. Oli kyllä kaiken kaikkiaan kiva aloitus meidän podcastille, josta kiitos kuuluu niin vieraalle kuin kaikille kuuntelijoillekin. Teidän palautteesta on saatu valtavasti energiaa ja tsemppiä Tomin kanssa tämän tekemiseen 🙌

Toinen jaksosarja uuden vieraan kanssa käynnistyy ensi sunnuntaina. Loppuviikosta tiedossa traileria asian tiimoilta.

Tänä sunnuntaina on hyvä pitää pieni hengähdystauko ja julkaista tapahtumia ensimmäisten kuvauksien takaa 😂

Date: 30.8.2020   |   Author: Tomi & Jani

Työelämästä -podcast | #työelämästä #podcast #kohtiparempaa

TRAILER

Nina Moilanen

Työelämästä -podcastin ensimmäinen jaksosarja pyörii Työhyvinvoinnin ja työkulttuurin teemoissa. Vieraana meillä on Nina Moilanen jonka kanssa keskustellaan seuraavista aihealueista. Jokaisen jakson omaan kuvaukseen tulee tarkemmat tiedot, mutta pääosin jaksot koostuvat seuraavista aiheista

1/6 Unohdetaan käsite työhyvinvointi. On olemassa kokonaishyvinvointi, mihin työelämä vaikuttaa kokonaisuudessaan isosti.

2/6 Miten keskustella ja sparrata omista ajatuksista oikealla tasolla.

3/6 Miten työhaastattelusta voisi luoda oikean keskustelun, ja miten pelkällä hakuprosessilla luodaan luottamusta. Miten valinnat tehdään fiksuiten.

4/6 Ninan oma tarina. Ajatuksia työpaikan valinnasta ja miten pitää olla rohkea & uskaltaa tehdä päätöksiä. Järki vs tunteen, fiilikseen ja intuiitioon luottaminen

5/6 Johtamiskulttuuri ja muutoksien ajaminen. Kehityskeskustelut vs luottamuksen ja avoimuuden ilmapiiri. Yksilölliset tarpeet ja yksilöllistä johtamista. Johtamista ei pidä käsitellä palkitsemisena.

6/6 Vinkit linkkarissa verkostoitumiseen ja poikkeuksellisen avoimen ilmapiirin hyödyntäminen

Date: 15.7.2020   |   Author: Tomi & Jani

Työelämästä -podcast | #työelämästä #podcast #kohtiparempaa

Muut videot

Heidi Pitula uudeksi hostiksi!

Työelämästä

Työelämästä -podcastin hosti vaihtuu! Toisessa jaksosarjassa vieraillut Heidi siirtyy toiseksi isännäksi ja Tomi siirtyy tuottajaksi. Miten tähän muutokseen päädyttiin? Katso video!

Date: 17.11.2020   |   Author: Heidi & Jani

Työelämästä -podcast | #työelämästä #podcast #kohtiparempaa

Tervetuloa kanavalle

Työelämästä

Työelämästä -podcast on Tomi Verkkoperän ja Jani Valkosen isännöimä keskusteluohjelma, tarkoituksenaan parantaa työelämää ja etenkin tietoisuutta hyvästä sellaisesta. Pureudumme modernissa työelämässä puhuttaviin asioihin ja ilmiöihin, yhdessä kulloiseenkin aihealueeseen liittyvän vieraan kanssa. Nämä aihealueiden keskustelut ovat vielä pilkottu erikseen omiksi yksittäisiksi jaksoikseen, jotta kuuntelukokemus olisi mahdollisimman helppo ja kuulija saisi niistä parhaan mahdollisen hyödyn.

Date: 15.7.2020   |   Author: Tomi & Jani

Työelämästä -podcast | #työelämästä #podcast #kohtiparempaa